"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 31. tammikuuta 2012

143. tarina (Safranbolu- kadotaan kujille)

Aamu valkeni. Pilvet olivat kadonneet ja aurinko valaisi Safranbolun kadut ja talot. Emme malttaneet jättää kylää taaksemme, vaan katosimme hetkeksi sen kujille.







Safranbolussa riittää turisteja, mutta luulen, että se eläisi ilman niitäkin. Sivukaduille poiketessa tekee aina uusia mielenkiintoisia löytöjä. Tekijöitä työssään. 



Tämän reissun lempisarjani oli tämä mieheni kuvaama sarja sepästä pajassaan. Me naiset ja lapset taisimme tässä vaiheessa olla kadoksissa toisilla kujilla, sillä muuten ei miesväellä takuulla olisi ollut kuvausrauhaa. Oli meinaan sen verran eläväinen reissu-seurue. 








Pakkasimme lapset autoon ja jätimme Sahrami-kylän taaksemme. Kohta edessämme häämötti Mustameri.

4 kommenttia :

A kirjoitti...

Onpa kova käry tuolla sepän pajassa! Sepän on vain sitä ilmaa hengitettävä, terveellistä tai ei.;/

Noilla kaduilla en pystyisi kävelemään, on niin huonot nilkat ja nivelet muutenkin sen nivelrikon vuoksi. Mutta kiva kun sain nähdä näin, kuvina toisesta maailmasta.<3

Kiitos tästä postauksesta, Mine, ja hyvää viikon jatkoa sinulle ja perheellesi.<3

Jael kirjoitti...

Hienot kuvat sepästä työstään ja kuten Aili tuolla sanoo,kovat käryt,mutta kai se kuuluu asiaan. Hienot kuvat taas:)

Kirjailijatar kirjoitti...

Olikin muuten mahtavia kuvia :) Ja viehättävä kylä.

Sun kanssa pääsee aina kaikkiin yllättäviin paikkoihin, jotka on jossain sivupoluilla. Johonkin, missä kaikki ei ole käyneet.

Tänään oli uutisissa kuvaa Istanbulista, jossa satoi lunta. Bosporinsalmen liikenne oli kuulemma pysäytetty?

Mine kirjoitti...

Aili: Onneksi Suomessa on tasaisemmat tiet sinun kulkea. Turkkilaiset mummot on kyllä varmasti maailman notkeimpia. Vaikka ovat kuinka kumaraisia selästä, jalat pelaa. Väitän, että syy tähän on tuo päivittäinen pakkojumppa eli turkkilainen vessa:).

Yaelian: Minä tykkään näistä kuvista missä ihmiset ovat arkensa ääressä eikä asetu poseeraamaan. Mies sattui oikeaan aikaan oikealle paikalle:).

Kirjailijatar: Ainahan näissäkin paikoissa joku on käynyt:). Yritämme kuitenkin etsiä omia polkujamme ja ne saa mielellään kulkea siellä, mihin kaikki ei eksy. Ja jossa ei ole Topin paikkaa ja Heikin mestaa:).

Lunta tulee tauotta ja myrskyää paikoitellen. En ihmettele jos laittoivat salmen sulki. Kunhan tiet pysyisivät auki, sillä olemme aamulla lähdössä hieman reissuamaan.