"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

torstai 1. syyskuuta 2011

53. tarina (Lystra -onko tällaisia paikkoja oikeasti olemassa?)

Istanbulin Ortaköyn moskeijassa törmäsimme kahteen nuoreen naiseen Konyasta. Toinen heistä soitti moskeijassa mieheni pyynnöstä Nei-huilua käsittämättömän kauniisti. Osoitetietoja vaihdettiin ja lupasimme joskus pysähtyä Konyassa. Se aika oli nyt, mutta valitettavasti neidit itse olivat juuri jossakin muualla.

Ennen Konyaa oli kuitenkin kartan mukaan Lystra. Sitä etsimme kellon kanssa kilpaa. Aurinko oli jo laskemassa ja kylän opasteet olivat taas omaa luokkaansa. Monen harhakierroksen jälkeen meinasimme jo luovuttaa. Lopulta kuitenkin saavuimme varsin kuvaukselliseen kyläpahaseen. Miehet postin portailla opastivat meitä varsinaiseen vanhaan Lystraan, joka sekin sijaitsi mutaisen tien perukoilla ihan kylän kainalossa.










Kyllä harmitti, että tulimme paikalle niin myöhään, sillä kuvat jäivät nyt kovin hämäriksi. Illassa oli kuitenkin tunnelmaa. Auringonlaskussa kiipeiltiin kurkkimaan luola-asumuksia, ihailtiin illan valoja vanhan kirkon kivissä. Kuunneltiin rukouskutsun jälkeen tulevia kylän ilmoituksia minareeteista. Tuumittiin, että onko tällaisia paikkoja oikeasti olemassakaan?

2 kommenttia :

Jael kirjoitti...

Nuo luola-talot ovat kyllä mahtavia! Olisi kiva kurkistaa sellaiseen sisälle;D

Mine kirjoitti...

Yaelian: Mietin aina heitä, jotka oikeasti asuivat siellä. Ja asuvat. Sellaisiakin luolia tästä maasta löytyy. Mitä ihminen on aikojen saatossa kokenut kodikkaaksi? Minkälaiset mukavuusvaatimukset meillä nykyään onkaan ja minkälaisissa olosuhteissa ihmiset ovat eläneet ja elävät edelleen? Se täytyy sanoa, että entisajan asumukset ja kaupungit on lähes poikkeuksetta sijainneet jossakin jossa oli hienot maisemat. Nykyajan Lystran talot vain kalpenivat näiden luola-asumusten rinnalla:).