"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

torstai 21. heinäkuuta 2011

33. tarina (Sozopol- viimeiset suolaiset päivät)

Hidastelimme kotimatkalla ajaen Mustanmeren rantoja. Aloitimme Nessebarista, sen verran täytyy olla kiinnostunut siitä miksi joku valitaan maailmanperintölistalle. Nessebar voi ylpeillä kauniilla sijainnillaan ja vanhalla keskustallaan. Se on todella kaunis yhdistelmä uutta ja vanhaa. Nessebarin rasite sen sijaan on vieressä oleva kultahietikko, jonka turistivirta hautasi paikan alleen. On älytöntä miten turisti voi olla näin allerginen turisteille.





Kävelemme pikakierroksen ja palailemme autolle. Liekö ravintolanpitäjä näkee katseestamme, että tänne emme tule jäämään? Saamme hyvän neuvon ajaa eteenpäin kohti Turkin rajaa ja pysähtyä Sozopoliin. "Sozopol on hieman Nessebarin kaltainen, mutta siellä on vähemmän turisteja".

Näin päädymme viettämään loput lomapäivät Sozopolin rannoilla. Raput hotellilta alas ja lapset pääsevät juoksemaan aaltoihin, joista heitä on mahdoton saada enää pois. Tienmutkan lettubaari. Rannan takana  vanhakaupunki, jonka kujille saa istahtaa kahville, tehdä kuppiostoksia, maistella herkkumunkkeja. Illan leppeässä lämmössä pysähtyä syömään viereisiin ravintoloihin ja palata hotellille pesemään lapsista hiekka, levä ja merisuola.







Yritän napata jokaiselta reissultamme jonkun idean kotikeittiöön. Bulgariasta mukaan tarttui helppo, mutta hyvä COPSKA-salaatti (miten se kirjoitetaan, voi olla jotakin ihan muuta kuin tuo:). Se tehdään näin. Pilko tomaattia, vihreää paprikaa, kurkkua ja sipulia (tai kevätsipulia) pieniksi kuutioiksi. Sekoita. Lisää päälle Fetajuustoa, persiljaa ja nauti.

Tällä salaatilla on turkkilainen veli nimeltä Coban salatasi. Siihen laitetaan samat ainekset, mutta ilman Fetaa. Kastikkeeksi sitruunaa, oliiviöljyä ja hyppysellinen suolaa. Hyvää sekin.

2 kommenttia :

Kirjailijatar kirjoitti...

Nyt odotan malttamattona sinun Lissabon-kuviasi. Minuakin muuten huvittaa, että turistina en kestä toisia turisteja. Sehän on ihan nurinkurista, muttei sille tunteella oikein mitään voi.

Mukavaa mökkilomaa teille!

Mine kirjoitti...

Kirjailijatar: Juuri saavuimme mökkeilemästä ja palaamme arkeen rymisten. Luen tässä Norjan kauhuja kahdesta lehdestä yhtäaikaa ja selailen samalla lukemattomat lukemattomani blogit. Katsotaan, että jaksanko vielä aloittaa Lissabonit vai jääkö huomiselle. Tai siis jää joka tapauksessa, kun on enää 15 minuuttia tätä päivää jäljellä. Mutta kohta sitten, aivan kohta:).